Tienkäyttömaksut ja satelliittipaikannus: Tässä kuusi kysymystä ja vastausta

Tienkäyttömaksuja kaavaillaan Suomeenkin, Suomessa ei ole minkäänlaisia tienkäyttömaksuja, vaikka lähes kaikissa muissa EU-maissa niitä on jo käytössä.

Meilläkin esillä ollutta satelliittipaikannusta on käytetty raskaan liikenteen tiemaksujen keräämisessä Keski-Euroopassa. Kaikkia autoja ja kaikkia teitä koskevaa valtakunnallista satelliittipaikannukseen perustuvaa tiemaksujärjestelmää ei ole käytössä missään.

Jorma Ollilan johtaman ryhmän työ alkoi helmikuussa ja se päättyy ensi vuoden lopulla. Ollilan johtama työryhmä selvittää tiemaksujen mahdollista käyttöönottoa Suomessa. Liikenneneuvos Tuomo Suvanto, onko hallitusohjelmassa esillä ollut satelliittipaikannus yhä realistinen vaihtoehto?

Se on yksi vaihtoehto. EU:n lainsäädännössä satelliittipaikannuksen vaihtoehtona voidaan käyttää myös majakkapohjaista lyhytaaltotekniikkaa. Satelliittiteknologian kehittyminen ja eurooppalaisen Galileo-satelliittihankkeen eteneminen tuo uusia mahdollisuuksia.

On väitetty, että mahdollisten tienkäyttömaksujen keruu satelliitin avulla maksaisi maltaita siitä saatavaan hyötyyn nähden. Onko asia näin?

Satelliittipaikannus ei muodosta todennäköisesti suurta kuluerää. Suurimmat kustannuserät aiheutuvat maksu- ja valvontajärjestelmistä.

Järjestelmän kustannuksiin vaikuttaa oleellisesti, käytetäänkö satelliittipaikannusta ainoastaan tiemaksujen keräämiseen vai onko kyseessä monipalvelumalli, jossa samassa laitteessa on sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Tällöin järjestelmäkustannukset jakaantuvat usealle taholle.

Vaarantaako satelliittipaikannus tienkäyttäjien tietosuojan ja -turvan? Tarvittaisiinko paikannuksen takia lainmuutoksia?

Teknisillä ja lainsäädännöllisillä ratkaisuilla voidaan varmistaa, ettei tietosuojaa tai -turvaa vaaranneta. Henkilötietolain määräykset henkilötietojen käsittelystä ja henkilötietorekistereistä koskevat myös mahdollista uutta tiemaksujärjestelmää. Paikannustietojen kerääminen ja käsittely todennäköisesti edellyttää uutta lainsäädäntöä tai nykyisen lainsäädännön muuttamista. Lainsäädännössä tulee mahdollisimman tarkasti määritellä paikannustietojen käyttötarkoitukset ja käyttöoikeudet.

Millä tapaa voitaisiin varmistaa maksut ja ehkäistä huijausyritykset?

Järjestelmät pyritään tekemään sellaisiksi, että huijaaminen olisi mahdollisimman vaikeaa ja kiinnijäämisriski olisi suuri. Lainsäädännöllä varmistetaan, että huijaamisesta seuraava sanktio hillitsee huijaamisyrityksiä.

On kerrottu, että tiemaksuteknologia kiinnostaa useita yrityksiä Suomessa. Onko kiinnostus johtanut kehitystyöhön?

Kyllä. Menossa on useita yritysten hankkeita, joissa yhteistyössä kehitetään erilaisia maksu- ja palvelujärjestelmiä.

Aiotaanko älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä jatkaa, vaikka tiemaksuja ei lopulta otettaisikaan käyttöön?

Kyllä. Älyliikenne on jo nykyään kiinteä osa liikennejärjestelmää. Hyviä esimerkkejä arjen älyliikenteestä ovat navigaattoreiden ja kännyköiden avulla tarjottavat navigointipalvelut, joukkoliikenteen reittioppaat ja reaaliaikaiset pysäkkiaikataulut, älykkäät liikennevalot ja automaattinen kameravalvonta.

Millä tavalla älyliikenne voisi tuoda autoilijoille iloa tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden auto tarkkailisi tietä ja liikennettä sekä auttaisi kuljettajaa. Ajoneuvot keskustelisivat keskenään ja kuljettajan tekemien virheiden mahdollisuus pienenisi.